Talouden bioniikka - luonto mallina
Ihmisen luova henki voi tehdä monenlaisia keksintöjä (...) mutta se ei koskaan onnistu tekemään sellaista, joka olisi kauniimpi, taloudellisempi ja suoraviivaisempi kuin luonnon keksinnöt, koska sen keksinnöistä ei puutu mitään eikä mikään ole liikaa.
Kiehtovaa bioniikkaa
Bioniikka käsittelee luonnonilmiöiden siirtämistä teknologiaan. Se perustuu olettamukseen, että elävä luonto kehittää evoluutioprosessien avulla optimoituja rakenteita ja prosesseja, joista ihminen voi oppia.
Uusi lähestymistapa, jolla on pitkät perinteet
Termi "bioniikka" otettiin käyttöön vuonna 1960 Yhdysvaltain ilmavoimien majuri Jack E. Steele esitteli termin "bioniikka" symposiumissa. Ajatus sen taustalla on kuitenkin paljon vanhempi. Luonto oli alusta alkaen ilmatilan valloituksen innoittaja. Leonardo da Vinci keksi jo 1500-luvulla lentokoneita, jotka mallinsivat lintujen lentoa, ja häntä pidetäänkin bioniikan esi-isänä.
1800-luvun alussa George Cayley perusti ensimmäisten toimivien laskuvarjojen rakentamisen kotimaisten kasvien lentäviin siemeniin. 1900-luvun alussa Otto Lilienthal tunnusti ensimmäisenä siiven kaarevuuden merkityksen nosteelle - ja loi näin perustan ensimmäisille onnistuneille liukulennoille.
Aivan kuten jokaisen lentokoneinsinöörin pitäisi tutkia lintujen lentoa, talousbioniikka tutkii, mitkä luonnonprosessit voisivat olla mallina onnistuneille talousprosesseille.
Elämän kiertokulku taloudellisena mallina?
Gradido Academy for Economic Bionics on jo 20 vuoden ajan kehittänyt vaihtoehtoista "yhteisen hyvän valuuttaa", joka perustuu luonnon malleihin. Luonto noudattaa sääntöä, jonka mukaan vain siellä, missä jokin häviää, voi syntyä jotain uutta, ja näin ollen pitkän aikavälin kehitys (evoluutio) on mahdollista. Sen menestysresepti on "elämän kiertokulku". Jos taloutemme noudattaisi tätä luonnollista sykliä, talousbioniikan asiantuntijat uskovat, että se ratkaisisi käytännössä kaikki maailman rahaan liittyvät ongelmat.
Tunti
taloudellisen bioniikan
Maailmanlaajuinen Corona-kriisi ei ainoastaan aiheuta tarvetta uudelleentarkasteluun, vaan myös korostaa vallitsevan talousjärjestelmän haurautta. Se avaa myös uuden ennakkoluulottomuuden luonnon menestysmalleille, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi jo neljän ja puolen miljardin vuoden ajan. Tämän vuoksi yhteiskunta suhtautuu yhä odottavaisemmin vielä nuoreen talousbioniikan tieteeseen ja sen vastauksiin aikamme eksistentiaalisiin kysymyksiin.
