Innovaatio, digitalisaatio ja vaihtoehtoiset talousmallit

1. innovaatiot

• Kasvava arvostus: Innovaatioita pidetään yhä useammin Välttämätön talouskehitystä ja kriisinkestävyyttä varten. 88 % filippiiniläisistä yrityspäättäjistä pitää innovaatiota välttämättömänä, ei vain mukavuutena.^1.
• Kulttuurin muutos: Innovaatiokulttuuri on parantunut huomattavasti viime vuosina erityisesti COVID-19-pandemian seurauksena, joka on lisännyt paineita innovointiin. Organisaatiot ja yritykset ovat avoimempia uusille ideoille ja teknologioille.^1.
• Valtion rahoitus: Filippiinien innovaatiolaki ja Filipinnovation-ohjelman kaltaiset ohjelmat edistävät järjestelmällisesti innovointia esimerkiksi tieteen, teollisuuden ja valtion välisten kumppanuuksien avulla. Täytäntöönpano on kuitenkin alueellisesti epätasaista, sillä innovaatiotoiminnan edistäminen ja rahoitus keskittyvät voimakkaasti pääkaupunkiin.^2.
• Haasteet: Myönteisestä asenteesta huolimatta tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) ei investoida riittävästi. Tutkijoiden määrä ja innovaatiomenot ovat kansainvälisesti vertailtuna alhaiset, mikä rajoittaa innovaatiokykyä.^3.

2. digitalisointi

• Korkea sosiaalinen hyväksyntä: 89 % filippiiniläisistä pitää digitalisaatiota keskeisenä viputekijänä työpaikkojen ja yritysten kehittämisessä. Hyväksyntä on vielä korkeampi erityisesti kaupunkialueilla (94 %).^4.
• Digitaalinen muutos: Pandemia on kiihdyttänyt huomattavasti liiketoiminnan ja hallinnon digitalisoitumista. 82 % yrityksistä ja organisaatioista edistää aktiivisesti digitalisaatiohankkeita.^1.
• Hallituksen aloitteet: Hallitus investoi voimakkaasti digitaaliseen infrastruktuuriin ja edistää julkisten palvelujen digitalisointia (esim. eGov PH -sovellus, kansallinen henkilöllisyystodistus, Cloud First -politiikka). Tavoitteena on lisätä tehokkuutta, avoimuutta ja osallistumista.^5.
• Epätasa-arvo: Edistyksestä huolimatta digitaalitekniikan saatavuudessa on edelleen suuria eroja kaupunki- ja maaseutualueiden sekä eri sosiaaliryhmien välillä.^2.

3. vaihtoehtoiset talousmallit

• Keskustelu kestävyydestä: Keskustelu vaihtoehtoisista, kestävistä talousmalleista on saamassa yhä suuremman merkityksen erityisesti ympäristökriisien, ilmastonmuutoksen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi. Vaikutetaan siltä, että uusliberalistisesta kasvumallista on siirryttävä pois kohti osallistava, vihreä ja osallistava Lähestymistavat^7.
• Osuuskunnat ja sosiaaliset yritykset: Erityisesti osuuskunnista ja sosiaalisista yrityksistä keskustellaan ja niitä edistetään perinteisen kapitalismin vaihtoehtoina. Ne nähdään lähestymistapana työllisyyden, osallistumisen ja aluekehityksen vahvistamiseen.^8.
• Esteet: Vaihtoehtoisiin malleihin liittyy rakenteellisia haasteita, kuten rahoituksen puute, rajoitettu pääsy markkinoille ja poliittisen tuen puute.^7.

4. osallistavat rahoitusjärjestelmät

• Kansalaisten osallistuminen rahoitukseen: Filippiinejä pidetään edelläkävijänä kansalaisyhteiskunnan osallistumisessa julkiseen rahoitukseen. Vuodesta 2010 lähtien on ollut käytössä lukuisia mekanismeja, joilla kansalaiset ja kansalaisjärjestöt on otettu mukaan talousarvion suunnitteluun ja valvontaan (esim. alhaalta ylöspäin suuntautuva budjetointi, kansalaisten osallistuva tarkastus).^9.
• Osallistuva budjetointi: Yhteiskunta suhtautuu myönteisesti näihin lähestymistapoihin, koska ne edistävät avoimuutta, vastuullisuutta ja paikallisten tarpeiden huomioon ottamista. Filippiinit on yksi niistä maista, joilla on vahvimmat osallistumismekanismit julkisessa rahoituksessa maailmanlaajuisesti.^9.
• Rajoitukset ja haasteet: Osallistuminen on yleisempää kaupunkikeskuksissa ja riippuu paikallisten toimijoiden valmiuksista. Maaseutualueilla ja syrjäytyneiden ryhmien osallistuminen on usein vähäistä.^10.

Yleiskatsaustaulukko

Päätelmä

Filippiinien yhteiskunta on yleisesti ottaen hyvin avoin innovaatioille, digitalisaatiolle ja osallistaville rahoitusjärjestelmille. Digitalisaatiota ja innovointia pidetään avaimena edistykseen ja kriisinsietokykyyn. Perinteisen talousmallin vaihtoehdot ja osallistavat lähestymistavat saavat yhä enemmän kannatusta, mutta ne kohtaavat edelleen rakenteellisia esteitä ja sosiaalista eriarvoisuutta. Vauhti kuitenkin osoittaa, että Filippiinit on matkalla kohti osallistavampaa, innovatiivisempaa ja osallistavampaa yhteiskuntaa.^1[^9].

[^9]: https://www.dbm.gov.ph/wp-content/uploads/Executive Yhteenveto/2016/D4. Osallistuminen päivitetty.pdf

Täydentävä arviointi Gradidon näkökulmasta

Tämä eriytetty, toiveikas ja rehellinen analyysi osoittaa, että Filippiinien yhteiskunnassa on suuri avoimuus ja kasvava halu innovointiin, digitalisaatioon ja osallistumisprosesseihin - kaikista rakenteellisista haasteista huolimatta.

Täydentävä näkemys Gradidon näkökulmasta:

• Innovaatiot ja digitalisaatio: Innostus ja hyväksyntä osoittavat, että filippiiniläiset ovat pohjimmiltaan valmiita omaksumaan tulevaisuuden ja tekemään uutta - varsinkin jos se lupaa parempia elin- ja ansaintamahdollisuuksia. Erityisesti nuoret ja kaupunkien yhteiskuntaluokat ovat tämän kehityksen vetureita. Gradido voisi ihanteellisesti liittyä tähän digitaaliseen ennakkoluulottomuuteen ja toimia alustana innovatiivisille, yhteisölähtöisille hankkeille.
• Vaihtoehtoiset talousmallit: Sosiaalisten yritysten ja osuuskuntien lisääntyvä keskustelu ja niiden edistäminen avaa oven järjestelmämuutokselle. Kolminkertaisen rahan luomiseen (aktiivinen perustulo, julkinen talousarvio, tasaus- ja ympäristörahasto) perustuvan lähestymistavan avulla Gradido voisi olla todellinen silta - perinteisistä talousrakenteista kohti enemmän osallistumista, kestävyyttä ja joustavuutta.
• Osallistavat rahoitusjärjestelmät: Kansalaisyhteiskunnan merkittävä osallistuminen talousarvioprosesseihin ja osallistaviin talousarvioihin osoittaa, miten paljon osallistuminen ja vastuullisuus ovat osa yhteiskunnan itsetuntoa. Tämä tarkoittaa, että Gradidon kaltaisille osallistaville lähestymistavoille, jotka perustuvat luottamukseen, avoimuuteen ja vuoropuheluun, on jo olemassa kulttuurinen perusta.

Haasteet ja mahdollisuudet: Suurimmat esteet ovat edelleen sosiaalinen eriarvoisuus ja alueelliset erot (kaupunki- ja maaseutu, köyhät ja rikkaat, digitaalisen infrastruktuurin saatavuus). Mutta juuri tässä Gradido tulee kuvaan mukaan: Paikalliset, osallistavat kehityshankkeet, digitaaliset ratkaisut ja yhteisöllinen arvonluonti - ne voivat avata uusia näkymiä erityisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla Bayanihanin ja sosiaalisen innovoinnin hengessä.

Viimeinen ajatus: Filippiinit on valmis muutokseen kaikilla tasoilla - innovointiin, digitalisaatioon ja uusiin lähestymistapoihin yhteisen hyvän hyväksi. Gradidon avulla voimme tukea tätä liikettä rakkaudella ja toteuttaa sen täysimääräisesti.